1952 Valtion Metallitehtaat, Suomenlinnan telakka, Helsinki
GT 236 NT 116 / 35.0 x 9.0 x 3,08 m
Pääkone valmistuessaan: 5-Cyl Grossley HRL5 / 450 hv (331 kW)
07.09.1950: Laivan tilaus
02.1951: Kölinlasku
12.07.1951: Vesillelasku. M/S Suomenlinna-Sveaborgin kastoi puolustusministeri Emil Skogin puoliso rouva Toini Skog.
29.04.1952: Suoritti koeajon lähelle Harmajaa
01.05.1952: Lautta aloitti säännöllisen liikennöinnin toukokuun alussa ja pääsi kuljettamaan olympiaturisteja vielä samana kesänä.
30.11.1952: Lautta törmäsi Ryssänsaareen. Peräsin ja potkuri vaurioituivat.
13.12.1958: Lautta törmäsi merisavussa Lonnan saareen.
18.10.1959. Lautta törmäsi sumussa Ryssänsaareen.
30.11.1959: Lautta kolhaisi Katajanokan laiturissa olleen M/S Ellinorin lastauspuomia.
30.11.1964: Lautta ajoi matalikolle alukseen hankitusta tutkasta huolimatta.
1967: Alukseen vaihdettiin tanskalaisvalmisteinen 500 hevosvoiman (368 kW) moottori
1970- luvun alussa lautta sai ensimmäisen viestintävälineensä, LA-radiopuhelimen
1971: Suomenlinnan Liikenteen lauttaliikenne liitettiin Helsingin kaupungin liikennelaitoksen lippujärjestelmään.Yhteistariffissa Suomenlinnan lautta kuului ensimmäiseen eli keskikaupungin vyöhykkeeseen.
24.10.1980: Lauttaan tankattiin väärää polttoainetta. Erehdys sattui kello 11.30 tienoilla kun Nesteen tankkiauto tankkasi lauttaa väärästä säiliöstä.Lautan tankkeihin laitettiin noin tuhat litraa bensiiniä vaikka lautta kulki tuolloin polttoöljyllä. Lautta liikennöi normaalisti monta tuntia sillä bensiiniä ei ehditty ottaa laivan isosta tankista pinenmpään päivätankkiin eikä bensiiniä päässyt lautan dieselmoottoreihin. Lautta otettiin kello 17.30 liikenteestä pariksi tunniksi tankkien tyhjentämistä varten
01.1990: Joukkoliikenne uudistuksen myötä Suomenlinnan lauttaliikenteessä kelpasivat kaikki liikennelaitoksen yhteistariffiliput ja Suomenlinnan liikenteen omat kertaliput jäivät pois käytöstä. Lauttaliikenteessä otettiin käyttöön myös tarkastusmaksu.
28.04.1999: Lautta törmäsi Pormestarinluotojen rantaan
31.08. 2002: Lautta törmäsi Kauppatorin laituriin, jolloin 12 ihmistä loukkaantui
Suomenlinnasta Kauppatorille matkalla ollut lautta törmäsi laituriin kuuden jälkeen illalla. Lautassa oli noin sata matkustajaa, joista useimmat kaatuivat lattialle törmäyksen voimasta.
Neljä matkustajaa jouduttiin viemään sairaalaan paikattavaksi. Vakavia loukkaantumisia ei sattunut; vammat olivat lähinnä ruhjeita, pieniä haavoja sekä mahdollisia aivotärähdyksiä. Törmäyksen syyksi epäillään teknistä vikaa. Lautan vauriot selviävät myöhemmin tehtävässä tarkastuksessa.
2004: Suomenlinnan Liikenne Oy myi sen Sun Lines Oy:lle.
2004/2005: Laivalle tehtiin lukuisia uudistustöitä kuten konehuoneen automatisointi, sisäosien ehostus. Matkustajasalongin alkuperäiset puupenkit hiottiin ja lakattiin uudelleen. Myös joiden yli lautalle kuljetaan, uusittiin, koska ne eivät enää sopineet Suomenlinnan uusittuihin laitureihin. Porttien piti nyt avautua laivasta laiturille eikä toisinpäin.
2005: Lautta jatkoi edelleen Kauppatorin ja Suomenlinnan välistä liikennettä nimellä MS SUOKKI.
2010: Liikenteen tilaajaksi tuli Helsingin Seudun Liikenne –kuntayhtymä (HSL).
2012: Peruskorjattiin. Mittavassa perusparannustyössä laivan vanha 1960-luvulta peräisin oleva moottori poistettiin ja tilalle asennettiin kaksi päästöarvoiltaan alhaista konetta. Koneiston ja siihen liittyvän valvontatekniikan perusparannuksen lisäksi uusittiin pelastuslautat ja lisättiin uusia palosammutusjärjestelmiä.
02.09.2016: Suomenlinnan lautan ja purjeveneen yhteentörmäys Eteläsatamassa
M/S Suokki oli lähtenyt Kauppatorin laiturista ja M/S Suomenlinna II samaan aikaan Suomenlinnan Päälaiturista. Samaan aikaan purjevene lähestyi väyläaluetta koillisesta hankavastaiseen (tuuli etuviistosta), oikean puolen halssilla (tuuli oikealta puolelta).
Onnettomuutta edeltänyt lähitilanne syntyi, kun purjevene väisti Suomenlinnan suunnasta lähestyvää Suomenlinna II:sta sen perän takaa. Tässä vaiheessa purjeveneellä ei ollut vielä havaintoa Kauppatorin suunnasta lähestyvästä M/S Suokista.
Tilannekuvan muodostamista vaikeutti se, että purjeveneen päällikkö hoiti veneen käsittelyn ja navigoinnin yksin sekä se, että laskeva aurinko paistoi lähestyvän M/S Suokin suunnasta.
Suomenlinnan lauttojen sivuuttaessa toisensa Ryssänsaaren itäpuolella Kauppatorin suunnasta lähestyvästä M/S Suokista havaittiin purjevene, joka oli juuri ylittämässä sen ajolinjaa. M/S Suokin päällikkö muutti suuntaa vasemmalle ohittaakseen purjeveneen sen perän takaa. Suunnanmuutos jäi kuitenkin tilannenopeudesta ja lyhyestä sivuutusetäisyydestä johtuen riittämättömäksi.
Purjeveneen päällikkö ei hahmottanut liikennetilannetta keskittyessään M/S Suomenlinna II:n sivuutuksen jälkeen lähinnä veneen käsittelyyn. Olettaen väylätilan vapaaksi hän teki niin sanotun vastakäännöksen oikealle. Käännös meni kuitenkin selkeästi pitkäksi, jolloin purjevene päätyi takaisin M/S Suokin eteen.
Purjeveneen suunnanmuutoksen jälkeen M/S Suokin päällikölle ei jäänyt enää aikaa estää yhteentörmäystä. Yhteysaluksen keula osui purjeveneen vasempaan kylkeen rungon peräosaan. Purjevene kallistui törmäyksessä ja gasti (miehistön jäsen) löi kaatuessaan kyynärpäänsä.
Törmäyksen jälkeen M/S Suokin päällikkö ilmoitti tapahtuneesta VHF-radiolla Helsingin VTS-keskukselle. VTS-keskus välitti tiedon edelleen meripelastuskeskukseen. Meripelastuskeskus määritteli tilanteen hälytystilanteeksi ja hälytti tehtävään poliisiveneen Katajannokalta sekä Helsingin merivartioaseman nopean valmiusveneen Suomenlinnasta.
Purjevene siirtyi M/S Suokin kylkeen tarkistamaan vaurioitaan. Purjeveneessä ei havaittu vuotoja, koska koko vaurioalue oli vesirajan yläpuolella. Tarkistusten jälkeen M/S Suokki jatkoi matkaansa ja purjevene lähti konevoimin Ryssänsaaren ja Puolimatkansaaren välistä kohti länttä. Saarten välissä Rajavartiolaitoksen nopea valmiusvene ehti paikalle, otti purjeveneen loukkaantuneen gastin kyytiin ja toimitti hänet Kauppatorin rantaan saapuneen ensihoitoyksikön hoitoon. Gasti kotiutui ensiavusta samana iltana.
