1975, Dubigeon-Normandie S.A., Prairie-au-Duc, Nantes (#143)
1 800 DWT 12 343 GT 153,12 x 22,31 x 6,20 m 4 x 6 000 BHP
Pääkone: 4 x 4 413 kW, Semt-Pielstick 12PC2V-400 / 22 kn
1200 matkustajaa , vuodepaikkaa 799.
30.01.1975: Laskettiin vesille.
02.12.1975: Rouva Irma von Rettig kastoi aluksen Bore Stariksi, jonka jälkeen se luovutettiin Höyrylaiva Osakeyhtiö Borelle.
04.12.1975: Rahdattiin Finnlines-varustamolle, markkinointinimellä Finnpartner. Asetettiin risteilyliikenteeseen Kanariansaarille sekä Afrikan länsirannikolle.
06.12.1975: Lähti Nantesista Agadiriin.
11.12.1975: Lähti ensimmäiselle risteilylleen Agadirista.
07.05.1975: Lähti Välimereltä kohti Suomea.
12.05.1976: Saapui Turkuun ja asetettiin Silja Linen Turku – Tukholma -reitille.
18.05.1976: Siirrettiin Helsinki – Tukholma -reitille.
20.09.1976: Törmäsi yöllä sumussa säiliölaivan kanssa Granholmenin kohdalla Tukholman ulkosaaristossa. Laiva oli matkalla Tukholmaan. Laivalle tuli vahinkoja yläreelinkiin vasemmalle puolelle sekä keulaporttiin niin ettei sitä saatu auki. Vauriot olivat kuitenkin niin lievät että laivalle annettiin lupa jatkaa matkaa. Autot jouduttiin peruuttamaan ulos. Yhteentörmäyksessä ei loukkaantunut kukaan. Yhteentörmäyksen osallisena olleesta tankkerista ei heti tiedetty nimeä eikä sen vaurioista.
22.10.1976: Lähti Helsingistä Amsterdamiin telakalle ja jatkoi sieltä matkaa Lissaboniin.
12.11.1976: Rahdattiin Finnlines-varustamolle 13.5. asti., markkinointinimellä Finnpartner. Asetettiin risteilyliikenteeseen Kanariansaarille sekä Afrikan länsirannikolle.
16.05.1977: Asetettiin Silja Linen Helsinki – Tukholma -reitille.
20.05.1978: Risteily Helsingistä Tallinnan edustalle. Risteilyn jälkeen alus telakoitiin.
01.06.1978: Asetettiin Silja Linen Helsinki – Tukholma -reitille.
01.01.1979: Höyrylaiva Oy Bore muutti nimensä Oy Bore Line Ab:ksi.
01.06.1979: Siirrettiin Turku – Maarianhamina – Tukholma -reitille.
13.06.1979: Siirrettiin Helsinki – Tukholma-reitille.
01.07.1980: Siirrettiin Turku – Maarianhamina – Tukholma -reitille.
11.07.1980: Oy Bore Line Ab:n vetäydyttyä Silja Linen liikenteestä myytiin alus Effoa – Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiölle.
01.09.1980: Sai nimekseen Silja Star.
12.04.1981: Siirrettiin Turku – Maarianhamina – Tukholma -reitille.
21.04.1981: Siirrettiin Helsinki – Tukholma-reitille.
01.06.1981: Siirrettiin Turku – Tukholma -reitille.
10.01.1982: Siirrettiin Helsinki – Tukholma -reitille Finlandian ja Silvia Reginan telakointien ajaksi.
01.04.1982: Siirrettiin Turku – Tukholma -reitille.
09.11.1982: Siirrettiin Turku – Maarianhamina – Tukholma -reitille.
01.01.1985: Taloushenkilöstö siirtyi Silja Linen alaiseksi.
04.02.1985: Juuttui jäihin Ahvenanmeren laidalla.
01.01.1986: Saapui Turkuun, jossa riistuttiin.
29.01.1986: Telakoitiin Howaldtswerke Deutsche Werft AG:n telakalla Kielissä.
30.01.1986: Myytiin bermudalaiselle Sea Containers Ltd:lle.
04.02.1986: Luovutettiin uudelle omistajalleen Kielissä.
27.02.1986: Saapui uudistettavaksi Lloyd Werftin Bremerhavenin telakalle.
17.04.1986: Luovutettiin uudistettuna telakalta, Orient Expressinä.
03.05.1986: Asetettiin Venetsia – Piraeus – Istanbul -reitille.
13.12.1986: Rahdattiin Club Sea Inc. -varustamolle, Club Sea -nimisenä, Karibian vesille.
04.1987: Sai nimekseen Orient Express ja asetettiin Venetsia – Istanbul -reitille. Talvella risteilyjä Kanarialla.
16.12.1988: Saapui Compagnie Marseillaise -telakalle uudistettavaksi.
10.1989: Rahdattiin Europe Cruise Linelle (EffJohn International B.V.).
11.1989: Sai nimekseen Eurosun ja asetettiin risteilyliikenteeseen Kanarialle.
12.1989: Myytiin bermudalaiselle Eurosun Ltd:lle (EffJohn International B.V. & Fletamentos Maritimos S.A)
05.1990: Asetettiin Venetsia – Istanbul -reitille, Orient Express-nimisenä.
11.1990: Siirrettiin Eurosun Ltd:n risteilyliikenteeseen. Sai nimekseen Eurosun.
22.03.1991: Tulipalo laivalla Las Palmasissa. Saapui omin konein Las Palmasin satamaan jossa tulipalo saatiin sammutettua. Matkustajat evakuoitiin laivasta omatoimisesti.
04.1991: Risteilyjä Välimerellä, Orient Express-nimisenä.
05.1991: Myytiin singaporelaiselle Orient Line Pte. Ltd:lle (EffJohn International B.V.) (c/o Sembawang Johnson Shipmanagement (Pte) Ltd). Sai nimekseen Orient Sun.
09.06.1991: Lähti Piraeuksesta kohti Singaporea. Aloitti myöhemmin risteilyt Singaporesta.
30.03.1992: Myytiin Effdo 3 Oy:lle (c/o Wasa Line Oy Ab), asetetavaksi Oy Wasa Line Ab:n liikenteeseen. Sai nimekseen Wasa Queen. Wasa Queen jatkoi vuonna 1991 liikenteeseen tulleen Wasa Kingin kokoluokkaa. Wasa Queenin investointi on 150 miljoonaa markkaa. Merenkurkun alueella oli tuolloin matkustajakapasiteettia suuria aluksia varten. Jokaista matkustajapaikkaa kohti on Merenkurkun molemmin puolin 280 matkustajaa, kun vastaava luku Etelä-Suomessa on vain pyöreät 150 henkeä.
02.04.1992: Saapui Kotkan Telakka Oy:lle uudistettavaksi. Kunnostus- ja muutostyöt makoivat 45 miljoonaa markkaa. Kotkassa alus muutettiin Itämeren liikenteeseen soveltuvaksi autolautaksi. Sen yhdeksännelle kannelle rakennettiin uusi 650 neliömetrin konferenssitila. Neljännen kannen ravintola muutettiin tax free -myymäläksi. Aluksen kaikki hytit, ravintolat ja keittiöt uudistettiin nykyajan vaatimuksia vastaaviksi.
Lisäksi telakalla aluksen vakavuusominaisuuksia parannettiin rakentamalla rungon peräosaan levikkeet. Laivan runkoa vahvistettiin jäissä kulkua varten. Aluksen jätteenkäsittelylaitokset muutettiin vastaamaan Itämeren alueen vaatimuksia.
Kotkan telakalle sen korjaaminen merkitsi uutta aluevaltausta matkustaja-alusten muutostöissä. Wasa Queen työllisti telakan 160-henkisen väen kokonaan puoleksitoista kuukaudeksi ja tarjosi lisäksi työtä 250:lle alihankkijan työntekijälle.
15.05.1992: Asetettiin Vaasa – Sundsvall -reitille.
13.06.1992: Koneet sammuivat muuntajan kuumentumisen vuoksi n. 10 kilometrin päässä Sundsvallista. Ajelehti Pohjanlahdella ilman ohjausta.
Päällikkö Pertti Vikman keskeytti kaiken virranjakelun aluksen muuntajan ylikuumenemisen vuoksi noin kello 23 Suomen aikaa. Koneet sammuivat, kun Wasa Queen oli ehtinyt Sundsvallista noin kymmenen kilometriä kaakkoon. Hätäruorista ei ollut hyötyä
“Ennen koneiden pysäyttämistä tapahtumista ehdittiin kertoa matkustajille. Meillä oli ns. ‘black out’, eli vain hätävalot olivat päällä”, Vikman kertoo. Aluksessa on normaaliin tapaan hätäruori, mutta siitä ei ole mitään hyötyä koneiden ollessa seisahduksissa.
Laivan miehistö ehti sammuttaa savuavan muuntajan hiilihapposammuttimilla. Muuntajan korjaaminen vei yli kaksi tuntia. Päällikön mukaan alus olisi laskenut ankkurit, jos merellä olisi tuullut. Hänen mukaansa ankkurien pitävyydestä ei voi antaa takeita. Tapahtumapaikalla oli vettä 60 metriä. Vikmanin mukaan matkustajat pysyivät rauhallisina. Tilannetta helpotti kesäillan valoisuus.
Korjauksen jälkeen alus nosti koneiden tehoa ja pääsi Vaasaan aamukymmeneltä vain tunnin aikataulusta myöhässä.
19.02.1992: Laiva joutui kääntymään takaisin Sundsvalliin myrskyn takia.
Laivan piti tulla Vaasan Vaskiluodon satamaan aamulla, mutta myrsky pakotti sen 440 matkustajaa mukanaan kääntymään Vaasan saariston edustalta takaisin Sundsvalliin. Näin päivävuoro Vaasasta Sundsvalliin peruuntui. Lähti uudelleen lauantai-iltana Ruotsista kohti Vaasaa.
01.01.1993: Wasa Linen liikenne fuusioitiin Oy Silja Line Ab:n liikenteeseen.
04.12.1993: Ajoi karille Patrian matalikolla, Vaasan edustalla, ohjauslaitevian vuoksi.
Alus ajoi karille sakeassa pyryssä vajaa tunti Vaasasta lähdön jälkeen. Se oli eksynyt 300 metriä väylältään. Aluksessa oli noin 1400 henkeä, joista miehistön jäseniä vajaat sata. Matkustajilla ei ollut vaaraa haverin missään vaiheessa. Karilleajon syynä oli ohjauslaitteisiin tullut häiriö. Ruori lukkiutui ääriasentoon, eikä alusta voitu ohjata.
Matkustajat päätettiin siirtää laivasta yöllä, kun Kaskisista hälytetty vartiolaiva Silmä saapui onnettomuuspaikalle. Ensimmäiset sata henkeä saivat kyydin Vaskiluotoon Silmällä aamuneljältä
05.12.1993: Matkustajat evakuoitiin Fennialla, Silmällä ja Replotilla Vaasaan. Evakuoinnin jälkeen. Laiva pääsi irti karilta omin voimin sunnuntai-iltana noin kello 21 ja ajoi Vaasaan.
07.12.1993: Saapui tiistaina Omin konein Turkuun korjaustelakalle. Aluksen kaksoispohjassa on vähäisiä repeytymiä ja painaumia. Sisempi pohja oli ehjä eikä aluksen sisätiloihin päässyt vettä. Virheellistä toimintaa tutkivat oikeusministeriön suuronnettomuuksien suunnittelukunnan asiantuntijat.
Liikenneministeri Ole Norrback keskusteli karilleajosta merenkulkuhallituksen ja Silja Linen edustajien kanssa. Onnettomuuden syiden selvityksen yhteydessä tutkitaan, onko tarvetta parantaa alusten nykyisiä teknisiä järjestelmiä.
Laivan korjauksen ajaksi Vaasan ja Uumajan väliseen liikenteeseen siirtyi Fennia Vaasan ja Sundsvallin linjalta, jonka liikenne keskeytetään toistaiseksi.
21.12.1993: Wasa Queenin päällikön meriselitys haverista: Peräsinkoneiston asennusvirhe vei karille. Meriselityksen mukaan tihentynyt lumipyry esti laivan odottomattoman liikeradan havaitsemisen ajoissa, ja jääolot heikensivät tutkahavaintoja.
Aluksen peräsinkoneisto oli ennen onnettomuutta testattu viikottain ja se oli toiminut moitteetta. Onnettomuuspäivänä laivan ensimmäisellä, aamuisella Uumajan-matkalla epäiltiin ruorilaitteistossa olevan jotain vikaa: käännös oli mennyt neljä astetta yli kurssin.
Peräsinkoneistoa testattiin Uumajassa, mutta toiminnassa ei kuitenkaan todettu mitään virhettä eikä myöskään paluumatkalla Vaasaan.
Meriselityksessään kapteeni viittasi tehtyyn tekniseen selvitykseen. Sen mukaan peräsinkoneistosta oli löytynyt väärin koottu osa eli toisen pumpun säätömekanismissa on ollut asennusvirhe. Viimeinen vuosikatsastus peräsinkoneen tarkastuksineen oli tehty maaliskuussa.
Komentosillalla kului pari kolme minuuttia ennen kuin havaittiin aluksen kääntyvän liikaa. Sen suuntaa yritettiin kääntää ja vauhtia pysäyttää. Pohjakosketuksen laiva sai viiden solmun nopeudessa. Vahingot jäivät alle miljoonan markan
04.03.1994: Juuttui jäihin matkalla Vaasasta Uumajaan. Jäänmurtaja auttoi aluksen Vaasaan.
25.03.1994: Jatkoi liikennöintiä kolmen viikon tauon jälkeen.
14.03.1995: Myrsky siirsi aluksen lähtöä Uumajasta.
07.1995: Keulaportin jumiutuminen kiinni viivästytti lähtöä Vaasasta Uumajaan Aluksen saavuttua Vaasan satamaan keulaporttia ei saatu nostetuksi auki. Syynä oli yhden hydrauliletkun rikkoutuminen.
Aluksen matkustajat pääsivät maihin normaalisti, minkä jälkeen alus teki täyskäännöksen. Autot ajettiin maihin aluksen peräosan kautta. Lähti noin tunnin myöhässä Uumajaan, jossa vika korjattiin.
09.1995: Palasi Vaasaan keulaportin varoitusvalon vuoksi
Sundsvalliin matkannut laiva joutui keskeyttämään matkansa alkuvaiheessa ja palaamaan takaisin Vaasan satamaan, koska keulaportin varoitusvalo oli syttynyt päälle. Varoitusvalo viestitti keulaportin lukoissa olevan vikaa. Silja Linen aluejohtajan Taito Rintalan mukaan merkkivalon oli kuitenkin sytyttänyt päälle väärin asennettu lämpökaapeli. Merkkivalo palaa, jos keulaportti ei ole kiinni.
Alukseen oli asennettu lämpökaapelit keulaan, etteivät keulaportin lukot jäädy talvella. Kaapelin päällä ollut suojapelti oli asennettu niin, että se oli ollut hiukan koholla ja aiheuttanut varoitusvalon syttymisen.
Aluksen palattua Vaasaan laituriin suojapelti poistettiin ja laiva lähti uudelleen Ruotsiin. Laiva myöhästyi aikataulustaan kolme tuntia.
13.01.1996: Lähti Vaasasta kohti Helsinkiä.
15.01.1996: Asetettiin, Silja Festivalin pariksi, Helsinki – Tallinna -reitille.
25.04.1996: Wasa Queenin työtahti kiristyi, Silja Festivalin ollessa telakoitavana. Alus liikennöi päivän aikana kahdella edestakaisella vuorolla Helsingistä Tallinnaan.
05.05.1996: Lähti Helsingistä kohti Vaasaa.
07.05.1996: Asetettiin Vaasa – Uumaja -reitille.
01.09.1996: Lähti Vaasasta kohti Helsinkiä.
03.09.1996: Asetettiin Helsinki – Tallinna -reitille.
07.01.1997: Saapui Sompasaaren laituriin, jossa alukseen tehtiin korjaustöitä.
08.01.1997: Aluksella syttyi tulipalo, kun autokannen alapuolella hissikuilusta leikkurin kipinät levisivät laivan liinavaatevarastossa olleisiin lakanoihin. Laivan oman miehistön alkusammutuksen ja palomiesten jälkisammutuksen ansiosta, palo saatiin sammutettua puolen tunnin sisällä. Tuli tuhosi koko liinavaatevaraston, sekä kaksi hyttiä. Myös kyseinen hyttiosasto sai savuvaurioita.
01.04.1997: Wasa Queenin työtahti kiristyi, Silja Festivalin siirryttyä Turku – Tukholma -reitille. Alus liikennöi päivän aikana kahdella edestakaisella vuorolla Helsingistä Tallinnaan.
09.10.1997: Finnjetin siirtyessä Helsinki – Muuga -reitille, ryhtyi Wasa Queen käyttämään Katajanokan terminaalia. Samalla Wasa Queen liikennöi, Helsinki – Tallinna reitillä, yhden edestakaisen matkan päivässä.
02.06.1998: Finnjetin siirtyessä Saksan -linjalle, ryhtyi Wasa Queen käyttämään taas Olympiaterminaalia.
08.09.1999: Aluksen ensimmäisellä kannella syttyi tulipalo. Palo saatiin nopeasti miehistön voimin sammutettua. Savunilmaisimet hälyttivät Tallinnan-Helsingin matkalla kello 2.55. Savu tuli ensimmäisen kannen siivouskomerosta, jossa lakanat ja wc-paperit kärysivät. Henkilökunta sammutti käryn heti. Pari perhettä siirrettiin savuhaitan takia muihin hytteihin. Alus kävi Helsingissä ja lähti Tallinnaan aikataulun mukaisesti. Aluksella oli 740 matkustajaa ja henkilökunnan jäsentä. Syttymissyy ei ole selvinnyt.
13.09.1999: Lopetti liikennöimisen Helsingistä Tallinnaan ja lähti kohti Vaasaa.
24.09.1999: Asetettiin Vaasanlaivat Oy:n (Oy Silja Line Ab) Vaasa – Uumaja -reitille.
15.02.2000: Merenkurkun neuvosto järjesti kaikille halukkaille ilmaisen matkan Vaasasta Uumajaan ja takaisin.
03.2000: Alukselta kadonneeksi ilmoitettu matkustaja käynnisti suuretsinnät Merenkurkussa Pohjanlahdella lauantain vastaisena yönä. Kadonneeksi luultu nuori mies löytyi kuitenkin aamuvarhain laivasta ja etsinnät lopetettiin.
Pohjanlahden merivartiosto sai yöllä noin kello 2.30 ilmoituksen laivalta kadonneesta henkilöstä ja käynnisti suuretsinnät. Alus oli tuolloin matkalla Ruotsin Uumajasta Suomeen Vaasaan.
Neljä tuntia jatkuneissa etsinnöissä olivat mukana Rovaniemeltä hälytetty rajavartioston helikopteri, vartiolaiva Turva ja Grifton-ilmatyynyalus. Kello 6.30 laivalta tuli ilmoitus kadonneen löytymisestä.
09.11.2000: Silja Line ilmoitti lopettavansa Merenkurkun liikenteen kokonaan vuoden lopussa.
31.12.2000:Lähti viimeiselle risteilylle Vaasasta Uumajaan. Saapui Vaasaan klo 23.45 jolloin Vaasanlaivat Oy:n toiminta lopetettiin kannattamattomana. Alus riisuttiin Vaasan satamassa ja asetettiin myyntiin.
02.01.2001: Aluksen omistus siirtyi Silja Line Oy:lle.
05.07.2001: Lähti keskiyöllä Vaasasta kohti Gibraltaria, josta matka jatkui edelleen Italiaan.
16.07.2001: Saapui Genovaan, Italiaan. Italian valtio oli vuokrannut laivan, G8 maiden huippukokouksen ajaksi, (20.-22.7.) yhteensä kahdeksaksi päiväksi kokouksen palveluhenkilöstön asuntolaivaksi. Aluksen mukana Italiaan lähti n. 35 henkilön miehistö.
26.07.2001: Myytiin ja luovutettiin Genovassa Megastar Capricorn Limited -yhtiölle (Star Cruises).
24.08.2001:Saapui Port Klangiin, Malesiaan. Jatkoi matkaansa kohti Singaporea, jossa alus telakoitiin.
21.09.2001: Asetettiin Cruise Ferries -yhtiön (Star Cruises) liikenteeseen. Kahden viikon aikana alus teki päivittäin risteilyjä Singaporesta, jonka jälkeen asetettiin tekemään päiväristeilyjä Hong Kongista.
17.02.2005: Törmäsi pienen rahtialuksen kanssa, rahtialus upposi.
07.2007: Aloitti 12 tunnin Casino -risteilyt Port Kelangista.
10.2008: Riistuttiin Port Kelangissa.
04.2009: Myytiin panamalaiselle Chryses Finance Co-yhtiölle (liikenteenhoitajana Ilion Lines S.A.). sai nimekseen Arberia.
07.2009 :Asetettiin liikenteeseen Trieste – Durres – Bari -linjalle.
11.2010: Liikenteenhoitajaksi vaihtui Nel Lines ja asetettiin Nel Linesin liikenteeseen Bari – Durres -linjalle.
29.03.2011: Myytiin intialaiselle Academy Of Maritime Education and Training yliopistolle. Sai uudeksi nimeksi Amet Majesty.
11.04.2011: Lähti Kersastanista Colomboon, Sri Lankaan, telakalle.
06.08.2011: Asetettiin risteilyliikenteeseen koulutuslaivana Sri Lanka – Anadaman – Phuket – Mumbai – Goa – Lashdweep – Kochi – Malediivit -reitille.
05.2013: Myytiin romutettavaksi Intiaan
17.05.2013: Saapui Intian Alangiin romutettavaksi
