S/S SALAMA: Museoalus Salama kuvattuna lappeenrantalaisen Jonacap Oy:n telakalla Toukokuussa 2014 jossa se oli remontissa Muun muassa aluksen puiset ulkokannet kokonaisuudessaan uusittiin niin, ettei sadevesi lorise enää vahingoittamaan aluksen sisärakenteita.
1874 Viipurin Konepaja , Viipuri
31.0 x 7.0 x 2.7 m
1873: Savonlinnan Höyrylaiva Osakeyhtiö tilasi apupurjein varustetun potkurihöyrylaiva/”höyrykuunarin”
1874: Valmistui SALAMA nimisenä. Omistaja Savonlinnan Höyrylaiva Osakeyhtiö. Salaman reitiksi vakiintui Joensuu–Savonlinna–Viipuri–Pietari, vaikka Laiva teki alkuvuosinaan matkoja Lyypekin ”voilinjalla”, Laivan kotipaikaksi tuli Savonlinna
Salama kuljetti muun muassa Enonkosken Kangassaaren lasitehtaan tuotteita Pietariin. Paluumatkalla tuotiin viljaa ja monenlaista kauppatavaraa hedelmistä koruihin ja silkkikankaista rinkeleihin. Lastia alus kykeni kuljettamaan 110 tonnia. Salamassa oli 60 matkustajapaikkaa, joten kyydissä oli usein myös pietarilaisia matkailijoita.
1883: Laivaa uusittiin Puhoksen konepajalla. Henkilökunnan hyttien lisäksi tehtiin kolme salonkia ja neljä uutta hyttiä. Makuusijoja voitiin nyt varata 60 matkustajalle. Matkustajat olivat alukseen tyytyväisiä ja sen ravintolaa kehuttiin.
13.09.1898 Salama oli Pietari–Joensuu-reitillään matkalla Lappeenrannasta kohti Puumalaa, kun tapahtui onnettomuus. Salamaa vastaan tullut Matkustajalaiva Ilmari törmäsi Salaman oikeaan kylkeen lähellä Parkonsaaren majakkaa.
Onnettomuuspaikan lähellä oli yhteentörmänneiden Salaman ja Ilmarin lisäksi myös höyryhinaaja Ahkera sekä varppaaja Ruttois, joka veti perässään tukkilauttaa.
Salama havaitsi ahtaassa kulkuväylässä väylän oikealla puolella vastaantulevat Ilmari- ja Ruttois-laivat sekä tukkilautan, ja antoi asianmukaiset äänimerkit väistäen samalla vasemmalle. Ilmari viestitti samanlaisin merkein ilmoittaen ymmärtäneensä viestin. Tämän todistivat myöhemmin Ruttoisin ja Ahkeran päälliköt.
Välittömästi viestimerkkien jälkeen Ilmari-laiva törmäsi Salamaan täydellä vauhdilla. Oikeaan kylkeen repeytyneestä rei’ästä vesi syöksyi sisään, ja Salama upposi noin puolessa tunnissa keula edellä vajaan kilometrin päähän lähelle Parkuniemeä. Kaikkien hämmästykseksi Ilmari kuitenkin jatkoi rysäyksen jälkeen matkaansa, eikä jäänyt auttamaan Salaman miehistöä ja matkustajia keskellä pimeää Saimaata. Salaman ja Ilmarin törmäyksessä ei menetetty ihmishenkiä.
Onnettomuudesta käytiin pitkään oikeutta, ja lopulta Ilmari määrättiin syyllisenä luovutettavaksi Savonlinnan Höyrylaiva Osakeyhtiölle, Salama-laivan omistajalle.
1970: Salaman masto takertui lähellä ajaneen hinaajan vaijeriin ja nousi pintaan. Enso-Gutzeit Oy:n Savonlinnan telakan laivaosasto päätti kokeilla pelastuskalustonsa tehoa.
1971: Salama nostettiin ylös. Alus oli säilynyt suolattomassa ja vähähappisessa vedessä hämmästyttävän hyvin, sillä osa viljalastistakin oli vielä paikoillaan.
1972: Luovutettiin Merimuseoyhdistykselle. Kohtalaisen hyvin säilynyt Salama entisöitiin museoalukseksi
1978: Avattiin yleisölle Savonlinnassa
