Majakkalaiva KEMI kotkassa 09.07.2024 Kuva Eija Huovila
MAJAKKALAIVA KEMI
1901 Porin Konepaja, Pori
Uppoama 257 t / 31.0 x 6,9 m
19.04.1900: Luotsi- ja majakkalaitoksen ylihallitus tilasi majakkalaivan
1901: Luovutettiin keväällä ÄRANSGRUND nimisenä. Toimi varamajakkalaivana.
1902: Annettiin väliaikainen nimi NAHKIAINEN. Kesällä alus siirtyi majakkalaiva Snipanin tilalle Merenkurkkuun. Tämän jälkeen se oli hiukan pohjoisempana Raahen edustalla Nahkiaisen majakkalaivan sijaisena. Tässä yhteydessä myös aluksen nimi vaihdettiin asemapaikan mukaan väliaikaisesti Nahkiaiseksi ja toinen maston merkkipalloista laskettiin alas.
1903: Keväällä oli ensin Koivistonsalmen suulla sijaistamassa peruskorjauksessa olevaa majakkalaiva Werkkomatalaa ja siirtyi sitten Perämerellä korvaamaan telakalle lähtevää Helsingkallanin majakkalaivaa. Seuraavat kesät Äransgrund vuorotteli vanhan Äransgrundin kanssa ollen keväisin ja syksyisin asemapaikalla ja kesät laiturissa toimettomana.
1912: Suomen luotsi- ja majakkalaitos venäläistettiin ja majakka-alukset siirrettiin Venäjän luotsiylihallinnon alaiseksi. Yhtenä toimenpiteenä oli maalata majakkalaivat venäläiseen asuun. Äransgrundkin sai punaiseen ulkosivuunsa valkoisen leveän vyön, johon aluksen nimi kirjoitettiin mustalla värillä kyrillisin kirjaimin.
1914: Ensimmäisen maailmansodan syttyessä elokuussa majakkalaivat vedettiin satamiin. Äransgrund pysyi satamassa Suomen itsenäistymiseen saakka.
1918: Palasi asemapaikalleen uuden Merenkulkulaitoksen alaisuudessa. Aluksen nimi kirjoitettiin jälleen latinalaisin aakkosin laivan kylkiin.
1921: Uudeksi nimeksi RELANDERSGRUND. Asemapaikan vaihdon yhteydessä myös laivojen nimet vaihtuivat ristiin. Entinen Äransgrund sai nyt nimen Relandersgrund. Aluksen vanha valotunnus pysyi käytössä, joten raumalaiset saivat tottua siihen, että heidän majakkalaivansa valkoinen sähkövilkku muuttui kahdeksi huomattavasti himmeämmäksi punaiseksi valoksi.
1923: Kesän Relandersgrund oli peruskorjauksessa Crichton-Vulcanin telakalla Turussa. Merkittävin uudistus oli vanhanaikaisen valolaitteiston uusiminen. Perämasto poistettiin ja sen paikalle istutettiin teräksinen, 11 metriä korkea majakkatorni. Torniin sijoitettiin asetyleenikaasulla toimiva ruotsalaisen AGA:n valmistama valolaitteisto.
1924: Uutta majakkalaitteistoa päästiin käyttämään keväällä, jolloin alus palasi asemapaikalleen. Uuden laitteiston valotunnus oli kaksi valkoista valonvälähdystä joka 15 sekunti. Valo näkyi 11 meripeninkulman päähän.
1927: RELANDERINMATALA. Aluksen nimi suomalaistettiin merenkulkuhallituksen päätöksellä
1932: Marraskuussa myrskyt vaurioittivat majakkalaivaa pahoin: muun muassa kannen ruorihytti tuhoutui. Seuraavan talven Relanderinmatala oli korjattavana telakalla, jolloin alukseen rakennettiin uusi teräslevyistä tehty ruorihytti entisen puurakenteisen tilalle.
1933: RAUMA Korjattu alus sai jälleen uuden nimen, kun kauppa- ja teollisuusministeriö määräsi majakkalaivalle nimeksi Rauma. Aluksen palattua käyttöön huomattiin, että uusi raskasrakenteinen ruorihytti teki aluksesta epävakaan.
1934: Keväällä raskas keulamasto vaihdettiin kevyempään ja lyhyempään. Samalla luovuttiin mastonhuipun merkkipallosta. Samana vuonna Raumalle saatiin ensimmäinen radiovastaanotin.
1938: Radiopuhelin asennettiin alukseen
1939: Talvisodan sytyttyä vedettiin satamaan muiden majakkalaivojen tavoin
1940: Välirauhan aikana kesällä alus oli asemapaikallaan.
1941: Jatkosodan sytyttyä Rauma määrättiin kesäkuun lopussa satamaan, mutta alus palautettiin takaisin asemapaikalleen elokuussa. Purjehduskauden 1941 alus oli laivaston kirjoissa; nimellisesti se oli saattaja. Jatkosodan ajan Rauma oli asemapaikallaan, mutta majakan valo kuitenkin varjostettiin ja himmennettiin, ja yleinen pimennys oli käytössä laivalla. Rauma ei kärsinyt vaurioita sodan aikana.
1946: Menetti jäissä ajaessaan potkurinsa. Pula-ajan vuoksi se jäi korjaamatta.
31.12.1953: Rauman tehtävät selkämerellä loppuivat.kun Kylmäpihlajan yhdistetty meri- ja radiomajakka sekä ilmasumumerkkiasema valmistui.
17.03.1954: Alus siirtyi Rauman satamaan.
Siirtyi keväällä 1. merenmittausretkikunnan asunto- ja tukialukseksi, kun retkikunnan toinen asunto- ja tukialus MKH 4 oli saanut pohjakosketuksen ja uponnut. Tässä tehtävässä Rauma oli kaksi purjehduskautta.
Kesä 1954 kului Kristiinankaupungin ja Kaskisten merialueiden mittauksissa.
1955: Alus vietti samoissa tehtävissä Bergön, Pietarsaaren ja Uudenkaarlepyyn vesillä. Tämän jälkeen 1. merenmittausretkikunta sai tukialuksekseen vanhan majakkalaiva Kemin, jonka tilalle Rauma päätettiin korjauksen jälkeen asettaa.
1955/1956 Talvella Rauma oli Wärtsilän Vaasan telakalla korjaus- ja muutostöissä.
1956: Laivalle annettiin nimeksi KEMI. Uuden asemapaikkansa mukaan. Heinäkuun alussa alus sijoitettiin Kemin edustalle noin 2,5 meripeninkulmaa Rajamatalasta itään. Kemin Ajoksen ulkosatamaan matkaa oli 17,5 meripeninkulmaa. Kuten aiemmissa ankkuripaikoissaan, myös täällä Kemi toimi luotsivartiopaikkana. Uudella asemapaikallaan Kemi vietti yleensä kesäkuun alusta marraskuun loppuun.
1960: Kemistä tuli Suomen ainoa majakkalaiva, kun majakkalaiva Snipan suljettiin Utgrynnanin kiintomajakan valmistuttua.
1973: Toimikautta 1973 oli suunniteltu majakkalaiva Kemin viimeisimmäksi. Asemapaikan läheisyyteen oli tulossa kaksi Kemin korvaavaa pohjamajakkaa. Poistuva majakkalaiva oli tarkoitus säästää museolaivaksi.
1974: Kemin työpäivä majakkalaivana jatkui kuitenkin vielä. Uudet pohjamajakat eivät kestäneetkään jäiden ruhjontaa, ja alus palasi vielä yhdeksi kesäksi paikalleen, nyt kuitenkin ilman luotseja, koska uusi luotsiasema oli valmistunut.
02.09.1974: Kemi jätti asemapaikkansa viimeisen kerran Myöskään väylänrakentajien tukialukseksi alusta ei enää huolittu, koska tällä välin oli valmistunut väylänrakennusalus Rakentajan peruskorjaus, jolloin alukseen saatiin riittävästi majoitustilaa eikä majakkalaivavanhusta enää tarvittukaan. Museolaivaksi luovutettu Kemi ajoi syksyllä omalla koneellaan Helsinkiin Hylkysaaren rantaan, josta tuli sen sillä tietoa lopullinen satama,
1975: Syksyllä Kemi hinattiin pohjankunnostukseen Suomenlinnan telakalla.
1976–1977 sääkansi uusittiin. Alus oli kuitenkin kylmillään, mikä aiheutti vuotoja, korroosiota ja kosteusvaurioita. Määrärahoja laajempaan kunnostukseen ei ollut.
1983: Väyläalus Lonna hinasi Kemin Savonlinnaan Rauma-Repolan Pääskyniemen telakalle Telakka oli luvannut säilyttää aluksen, kunnes määrärahat siihen löytyisivät. Alus sai odottaa kunnostusta pressujen alla useita vuosia ennen kuin
1986: kunnostustyöt aloitettiin työllistämismäärärahojen turvin. Kemi päätettiin kunnostaa siihen asuun, kuin se viimeisinä vuosina oli ollut. Osa tiloista museoitiin, ja kahteen hyttiin tehtiin majoitustiloja tutkijavieraille.
1988: Kunnostus saatiin valmiiksi
1989: Palasi merenkulkuviranomaisten hinaamana paikalleen Suomen merimuseon laituriin Helsingin Hylkysareen.
2004: Telakoitiin Suomenlinnaan kunnostettavaksi. Aluksen pohja kunnostettiin, minkä jälkeen
2007: Siirrettiin Kotkaan, johon Suomen merimuseo kokoelmineen muutti.
2018: Aluksen rungosta tehtiin perusteellinen vauriokartoitus.
2019: Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi varat Kemin restaurointiin lisätalousarviossa
2020: Alukseen tehtiin täydentävä kuntokartoitus jossa havaittiin, että rungossa on runsaasti korroosion vaurioittamia ja heikentämiä rakenteita. Lisäksi Kemin kannella oli ollut vuosien varrella useita vesivuotoja. Näitä oli osittain korjattu, mutta edelleen useissa pinnoissa näkyi vaurioita.
2020-2021: Kemin runkoa korjattiin Suomenlinnan telakalla talvella. Samalla kunnostettiin ja maalattiin aluksen kansirakenteita ja korjattiin muun muassa majakan rungon ja aluksen konehuoneessa sijaitsevan höyrykattilan tukirakenteita. Aluksen masto ja siihen liittyvä takilointi vaijereineen uusittiin, ja sääkannen reunalla kiertävä betonikouru kunnostettiin kevyesti.
2021: Kesällä laiva palasi Kotkaan Suomen merimuseoon laituriin sisätilojen kunnostusta varten. Restauroinnin suunnittelua ohjasivat tuleva näyttelykierros ja siihen kuuluvat tilat. Lähtökohdaksi valittiin aluksen käytönaikainen vaihe eli 1950-luku.
Käytönaikainen tekniikka säilytettiin, mutta 80-luvulla rakennettu tekniikka purettiin. Uusi tekniikka pyrittiin toteuttamaan mahdollisimman huomaamattomasti, viemällä sitä aiemmin toteutetuilla reiteillä sekä naamioimalla se alukselle tyypillisiin putkiin. Näyttelytiloissa uudet sähkökalusteet ovat käytönaikaisen kaltaisia, mutta alempiin tiloihin valittiin nykykalusteet.
27.06.2022: Avattiin yleisölle kello 10.00. Merikeskus Vellamon museolaiturissa ollen ensimmäisenä vuonna avoinna 04.09.2022 asti.
2024: Majakkalaiva Kemi on vuonna 2024 avoinna 14.05.-01.09.2024
