Jäänmurtaja KONTIO Katajanokalla 26.05.2024 Kuvat: Markku Hietavuori
1987 Oy Wärtsilä Ab, Hietalahti Shipyard, Helsinki, Finland (478)
Uppoama: 9 130 t BRT:B 7 066 t NT 2 120 t / 99 x 24,2 x 8 m
Pääkone: Wärtsilä 16V32 Akseliteho: 15 MW / 18,5 kn / Paaluveto: 160 t
05.12.1985: Kölinlasku
30.07.1986: Vesillelasku
28.01.1987: Valmistui telakalta. Kastettiin KONTIO:ksi Murtajan kastoi ulkomaankauppaministeri Jermu Laine. (OIRV) Kotipaikaksi tuli Helsinki
11.1992: Sai sähkövian ja joutui palaamaan Katajanokalle. Lähti puoililtaöin liikkeelle mutta joutui palaamaan melkein heti takaisin Katajanokalle. Kontiolla paloi sulakkeita ja aluksen toinen potkuri pysähtyi noin tunti lähdöstä
04.02.1998: Miehistö pelasti Nesteen säiliöalus Suulasta mereen luiskahtaneen matruusin. Onnettomuus tapahtui yöllä Loviisan edustalla Orrengrundin pohjoispuolella.
Matruusi oli kello 00.40 kiinnittämässä luotsitikkaita, kun hän nykäisi kiinnijäätyneestä köydestä saadakseen sen irti. Köyden irrotessa matruusi luiskahti laidan yli mereen. Vain pintanaarmuja saanut matruusi kömpi vedestä puolittain pienen jäälautan varaan ja katseli kun Suula katosi pimeyteen.
Kotkaan matkalla olleen kappaletavaralaiva Claran filippiiniläinen laivamies sattui olemaan kannella ja hän kuuli pimeydestä avunhuutoja. Laivamiehen hälytyksen jälkeen Clara kysyi radiolla Suulalta puuttuuko sieltä ketään. Kadonnutta matruusia alkoi etsiä lähellä ollut luotsikutterikin, mutta matalasta aluksesta oli vaikea nähdä kauaksi jäälohkareiden väleihin.
Radioliikenne kuultiin myös Kontiolla, joka oli kolmen kilometrin päässä onnettomuuspaikalta. Kontion sillalle hälytettiin lisää väkeä tähystämään, sillä vilkkaasti liikennöidyn väylän ränni on leveä alue, jossa on jäälauttoja ja sohjoa. Kontion 20 metrin korkeudella olevalta sillalta oli helpompi havainnoida merta neljän valonheittimen loisteessa. Perämies näkikin kiikarillaan jotain harmaata, joka näytti liikkuvan. Lähempää näkyi matruusin pää ja kaksi kättä.
Puolittain vedessä 20–30 minuuttia kellunut kohmeinen matruusi nostettiin merestä murtajan keulanosturilla ja murtajalla ollut merivartioston helikopteri kuljetti hänet Meilahden sairaalaan.
Seikkailustaan naarmuilla selvinneellä matruusilla oli paljon onnea matkassaan: paitsi että hänen avunhuutonsa kuultiin, oli hänen onnensa, että iltainen lumisade oli lakannut, sillä lumisateessa hänen löytämisensä olisi ollut paljon vaikeampaa.
Myöhemmin Kontion miehistölle myönnettiin hengenpelastusmitali
2002 Kontioon asennettiin Eutelsat VSAT -satelliittiviestintäjärjestelmä ja Selesmar X-band -tutka.
05.2010: Asennettiin öljyntorjuntavarustus Naantalissa Turun korjaustelakalla. Valmistuttuaan Kontiosta tuli keräyskapasiteetiltaan suurin öljyntorjunta-alus pohjoisella Itämerellä.
Kontion öljynkeräyskapasiteetti on 2000 kuutiota. Laivaan tuli valmius öljynkeräykseen myös jää-olosuhteissa. Jäänmurtajaan asennettavat öljyntorjuntalaitteet oliva suomalaisyhtiö Lamorin tuottamaa tekniikkaa, joka räätälöitiin erikseen Kontiolle. Kontion öljyntorjuntavalmiustyöt maksoi EMSA (European Maritime Safety Agency), joka huolehtii Itämeren öljyntorjuntavalmiudesta EU-tasolla. Kontion toiminta-alueeksi tulee ensisijaisesti pohjoisen Itämeren alue, mutta tarvittaessa sitä voidaan käyttää kauempanakin.
07.2010: Kontio lähti kohti Helsinkiä. Merikoeajolla öljyntorjuntalaitteiston käyttöä testattiin ensimmäisen kerran.
Kontion varustelun maksanut Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) listasi Kontion omistavalle Arctia Shippingille joukon vaatimuksia. Itse öljyntorjuntavarustuksen lisäksi tarvitaan nimittäin tarkkailulaitteita, koulutusta ja turvallisuusratkaisuja.
Jäänmurtajaan asennettiin uusi tutka öljyntorjunnan suunnitteluun. Lisäksi radiolaitteita ja yleistä turvallisuutta parannettiin.
Kontion kapteenin Christian Wennerstrandin mukaan vaatimukset pystyttiin täyttämään aikataulussa.
Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA) rahtasi 2010 Kontion pohjoiselle Itämerelle öljyntorjuntavalmiuteen. Palvelusopimuksen kesto oli kolme vuotta ja siihen sisältyy mahdollisuus kolmen vuoden jatkokauteen. Sopimuksen arvo oli neljä miljoonaa euroa.
Kontion sovittiin olevan valmiina öljyntorjuntatehtäviin kesä-heinäkuussa 2010. Murtajan tuli olla 24 tunnin lähtövalmiudessa ympärivuotisesti. Sopimus kohensi merkittävästi Suomen rannikon öljyntorjuntavalmiutta, sillä Kontio pystyy toimimaan kaikissa jääoloissa.
Sopimus oli historiallinen. Ensimmäistä kertaa suomalaiselle perinteiselle jäänmurtajalle löydettiin työtä jäänmurtokauden ulkopuolella. Aiemmin ympärivuotisesti ovat työskennelleet vain monitoimimurtajat.
01.2019: Rahtialus törmäsi Kontioon Hollannin lipun alla oleva rahtialus törmäsi jäänmurtaja Kontion perään Oulun sisääntuloväylällä. Aluksessa oli tapahtumahetkellä 14 ihmistä, mutta kukaan ei loukkaantunut törmäyksessä. Törmäys aiheutti pienen vuodon rahtialuksen painolastitankkiin. Painolastitankki sisältää vettä, eikä törmäyksestä Merivartioston mukaan aiheutunut ympäristövahingon vaaraa.
Merivartioston partio ja merenkuluntarkastaja selvittivät tapahtumien kulkua. Merivartioston mukaan talvimerenkulussa riskit ovat suuremmat, koska alukset kulkevat toistensa lomitse kapeissa jääränneissä. Lievät kontaktit alusten välillä eivät ole yleisiä, mutta niitä sattuu, Merivartiosto kertoi. Jäänmurtaja Kontio ei vaurioitunut törmäyksessä. Sen toiminta on jatkunut tavanomaiseen tapaan
