1904 Paul Wahl & Co., Varkauden konepaja, Varkaus
BRT 139 t NRT: 124 t / 26,85 x 6,7 x 1,68 m
Pääkone: Compound-höyrykone Koneen teho: 95 kw, 129 ihv 9 solmua (16,7 km/h)
Matkustajia: 80, joista yläkannella yhtä aikaa max. 40 henkilöä.
1904: Valmistui SS LEPPÄVIRTA II nimisenä omistajana Leppävirran Höyrylaiva Oy
1977: Vuokrattiin ja lopulta myytiin vuonna 1978 Saimaan Laivamatkat Oy:lle
1982: Omistajana Leppävirran kunta
08.07.1997: Harhautui laivaväylältä ja ajoi karille Varparannan selän eteläosassa noin klo 14:35.
Aluksessa oli 50 matkustajaa ja kahdeksan hengen miehistö. Alus oli lähtenyt Leppävirralta kutsuvierasristeilylle Savonlinnaan noin klo 08:00. Matka tehtiin Varkauden Taipaleen kanavan kautta, missä oltiin klo 10:20.
Päällikkö oli antanut ohjeet aluksen kuljettamisesta ja luovuttanut aluksen ohjailun kokemattomalle kansimiehelle noin klo 13:00, minkä jälkeen hän oli poistunut ohjaamosta. Kansimies oli samana päivänä ollut ensimmäistä kertaa ruorissa. Hän ei myöskään tuntenut vesialuetta entuudestaan.
Päällikkö oli käynyt alakannella keskustelemassa konemestarin kanssa aikataulusta ja nopeuden vähentämisestä. Nopeutta ei tässä vaiheessa vähennetty täydestä vauhdista eli noin yhdeksästä solmusta. Päällikkö oli viipynyt alakannella enintään viiden minuutin ajan, jonka jälkeen hän oli noussut yläkannelle, mutta ei ohjaamoon. Oman kertomansa mukaan päällikkö oli käynyt 10-15 minuutin välein tarkistamassa ohjaamossa, missä mennään ja antamassa ohjeita. Kansimies muistaa kuitenkin hänen käyneen vain yhden kerran noin puoli tuntia ennen vahdinvaihtoa. Päällikkö oli poissa ohjaamosta noin tunnin ja hän palasi sinne kello 14:15.
Kansimies oli tällä välin harhautunut reitiltä. Tätä päällikkö ilmeisesti ei havainnut vahdinvaihdossa. Päällikkö jatkoi matkaa täydellä vauhdilla vielä noin 15 minuuttia ennen hiljentämistä. Kun hän huomasi harhautumisen, hän jatkoi matkaa paikanmäärityksessä tehdyn virheen vuoksi paikkaan, jossa alus ajoi kääntämisen yhteydessä matalikolle. Karilleajopaikan etäisyys laivaväylältä ja oletetusta harhautumispaikasta on noin 3 meripeninkulmaa (5,5 kilometriä). Alus juuttui karille ja ruokailun jälkeen matkustajat siirrettiin paikalle tulleilla pienveneillä maihin.
Onnettomuuden syinä olivat riittävän yksityiskohtaisen reittisuunnitelman puute, päällikön kansimiehelle antamien ohjeiden puutteellisuus ja aluksen ohjauksen jättäminen kokemattomalle kansimiehelle päällikön poistuttua ohjaamosta sekä virhe paikanmäärityksessä käännöspaikkaa valittaessa.
2002: Oli viimeksi risteilyliikenteessä Kuopion Roll Risteilyt Oy:n omistuksessa.
24.9.2002 Ajoi Karille Akonniemen sataman lähellä ollessaan matkalla Savonlinnaan huoltoon..
17.02.2003: Upposi osittain lumenkallistamana talvisäilytyksen aikana. Alus oli korjattavana Laitaatsillan telakalla Savonlinnassa.
2003: Helmikuussa Telakan rantaan osittain uponnut laiva nostettiin pystyasentoon Savonlinnassa. Lopullinen nosto ei vielä onnistunut usean tunnin työskentelyn jälkeen. Alus oli pohjassa hyvin tuettuna ja pystyasennossa. Uppoamispaikalla on vettä viitisen metriä.
Nostotyöstä vastasi savonlinnalainen proomuyritys Mopro Oy. Ennen tyhjäksi pumppaamista ei tiedetty, mikä oli uppoamisen syynä. Työtä vaikeuttaa kansirakenteessa oleva iso vuoto.
Kuopion Roll-Risteilyt ilmoitti laivan aloittavan risteilyt Kuopiossa kesällä 2003. Ei toteutunut.
2004: Tammikuussa Leppävirran kunta joutui ristituleen nimikkolaivansa kunnostukseen liittyvissä ongelmista
2005: Leppävirran kunta yritti kunnostaa laivaa mutta luopui kalliina pitämästään aluksesta.
13.09.2005: Leppävirran kunnanhallitus päätti laittaa kunnan omistaman matkustajahöyryalus Leppävirran myyntiin.
2005: Myytiin Tuomo Saloselle Anjalankoski joka tarjosi aluksesta 52 000 euroa joka oli koskein viidestä tarjouksesta. Rekisteröitiin uudelleen perustetun Leppävirran Höyrylaiva Osakeyhtiön nimiin. Salonen omisti yhtiön yhdessä poikiensa Juhan, Vesan ja Tuomaksen kanssa. Leppävirran Höyrylaiva Oy jatkoi aloitettua kunnostusta perinnelaivayhdistyksen telakalla Lappeenrannassa.
2009: Heinäkuusa kunnostus valmistui. Runko on hiekkapuhallettu ja maalattu. Kaikki puuosat on uusittu laivapuuseppä Harri Kääriän johdolla, Kansien seinät ootrasi rakennusarkkitehti, erikoismaalari Kaisa Luukkainen. Aluksen kunnostuksen suunnitteli sisustusarkkitehti Timo Mikkonen historiaa ja höyrylaivojen perinteitä kunnioittaen. Sisustus ja kalustus uusittiin vanhanajan tunnelma säilyttäen. Suurin muutos on 0-tasolle, peräosaan, rakennettu saunaosasto. Höyrykone huoltokunnostettiin. Kattilahuone hiljennettiin purkamalla vanha aggregaatti ja sijoittamalla uusi 45 kVA agregaatti aivan laivan perään, potkuriakselin päälle.
S/S Leppävirta palasi liikenteeseen oopperalaulaja Matti Salmisen “Salminen Saimaalla” -kiertueella. S/S Leppävirta ja Salminen viivähtivät kuudella Saimaan tanssilavalla.
2010: Kesä oli S/S Leppävirran ensimmäinen paluunjälkeinen risteilykausi.
