Kuvaaja: AIRA KUVAJA
1938 Hietalahden Sulkutelakka ja -Konepaja Helsinki (#274)
Paino 300 t / 35 x 7,3 x 3.2 m.
Aluksen voimanlähteenä on öljylämmitteisellä höyrykattilalla varustettu alkuperäinen 294 kW (380 hv) Trippelihöyrykone. Se rakennettiin vuonna 1938 Helsingissä, saksalaisten piirustusten mukaan. Kone suunniteltiin alun perin sotalaivan koneeksi. Höyrykone antaa alukselle noin 10 solmun nopeuden
Alus saa ottaa 199 matkustajaa ja ravintolapaikkoja laivassa on 143.
1931: Tilattiin telakalta
1932: Kölinlasku
27.01.1938: Tarkastusalus S/S TURKU laskettiin aamupäivällä kello 9:30 vesille.
05.1938: Valmistui keväällä merenkulkuhallitukselle. Valmistuessaan oli Merenkulkuhallituksen höyrylaivatarkastusaluksista yhdeksäs. Valmistuessaan poistettiin Turun luotsipiirin S/S AIRISTO Tarkastusalusten luettelosta S/S Airisto siirtyi Saimaan vesille..
Merenkulkulaitoksen Turun luotsipiirin tarkastusaluksena päätehtävänään merenkulun turvalaitteiden kunnossapito ja huolto. Eniten töitä teetti kaasulla toimivien majakoiden ja loistojen sekä linjavalojen kaasupullojen vaihto. Silloisen tarkastusaluksen tehtäviin kuului myös poijujen asennukset ja polttoaineiden kuljetukset majakoille. Lisäksi aluksella suoritettiin luotsien tutkintoajot ja se toimi luotsinvaihtopaikkana, kun laivaliikenne siirtyi talviväylille.
21.12.1939: Ensikosketuksen sotaan saatiin kun Ilmapommituksen seurauksena alus sai sirpaleosumia. Toisen maailmansodan aikana Suomen merivoimat otti sen käyttöönsä, Aseistettuna se toimi muiden toimiensa ohella saattoaluksena.
1941: Keällä alus sai erikoisen ja pitkän saattotehtävän. Tehtävänä oli saattaa s/s Tornator-rahtialus Ruotsista Suomeen reittiä Ahvenanmeri – Turun saaristo – Selkämeri – Merenkurkku – Vaasa. Lastina oli 5 000 tonnia rukiin jyviä. Lastin arvoa kuvaa se, että siitä riitti jokaiselle suomalaiselle noin puolitoista kiloa leipäviljaa.
Aluksen piti osallistua myös Bengtskärin taisteluun, mutta se ajoi karille matkan aikana.
09.1941: Saattaja Turku osallistui myös ”Baltenflotte” tapahtumaan. Paikalla oli iso määrä saksalaisia sota-aluksia, mukaan luettuna taistelulaiva Tirpitz, johon saattaja Turku piti yhteyttä.
Sodan jälkeen alus oli Neuvostoliiton johtaman valvontakomission käytössä Suomessa säästyen siten pakkoluovutuksesta Neuvostoliittoon. Tehtävän päätyttyä se palasi takaisin alkuperäiseen tehtäväänsä.
01.1970: Vanha hiililämmitteinen höyrykattila muutettiin öljylämmitteiseksi ja hiilisäiliöt muutettiin öljysäiliöiksi.
1978: Jostain syystä kattila ei toiminut öljylämmityksellä kunnolla ja alukseen vaihdettiin vanhan kattilan tilalle öljylämmitteinen höyrykattila merenmittausalus s/s Nautiluksesta.
1979: Alus lähti eläkkeelle 1979 vuoden lopussa palatakseen kuitenkin vielä vuodeksi väylätöihin väyläalus Seilin potkuriongelmien takia.
1981-1985: Haminan Höyrylaiva oy osti Turun vuonna -80 ja katsasti sen HAMINA-nimiseksi matkustajalaivaksi. Alus ajoi risteilyjä sekä Haminan, Kotkan että Helsingin vesillä
1986: Uusi omistaja, Seitsemän seinähullua veljestä -orkesterin Pentti-Oskari Kankaan perheen Höyrylaivaosakeyhtiö nimesi aluksen S/S UKKOPEKA:ksi. Alus nimettiin perheen pojan Karioskari Ukkopekan mukaan, joka on myöhemmin siirtynyt jatkamaan isänsä ammattia aluksen päällikkönä. Laivan kotipaikaksi tuli Turku.
1986-1987: Ravintolatilat uudelleenrakennettiin talvella Uudenkaupungin venetelakalla. Ravintolasalonkien 52 messinki-ikkunaa ovat peräisin vanhasta puolalaisesta matkustajarahtilaivasta, joka romutettiin Naantalissa.
2000- luvun alussa aluksen mastot lyhennettiin, jotta se mahtuu kulkemaan Ukko-Pekan sillan alitse.
2023: Höyrylaiva s/s Ukkopekan matka keskeytyi hetkeksi
Kesäkuussa Ukkopekka joutui poikkeamaan reitiltään laivalla tapahtuneen sairastapauksen vuoksi ja veden ollessa alhaalla laiva tökkäsi mutaan ja jäi hetkeksi kiinni Ruissalon edustan laituriin. Laiva oli niin lähellä rantaa, että ambulanssihenkilökunta pystyi etänä toteamaan, ettei lisätoimenpiteitä tarvita eikä Ukkopekan jo varmuuden vuoksi järjestäneeseen pienvenekuljetukseen ollut tarvetta.
Merivartioston alus kävi nykäisemässä aluksen irti. Lyhyestä lisäpysähdyksestä selvittiin ilman henkilö- ja laitevahinkoja, joten s/s Ukkopekka jatkoi risteilemistä normaalin aikataulun puitteissa.
