1902: Tehtaat Lehtoniemi & Taipale Fabriker Joroinen
188.48 BRT 107.72 NRT / 31.2 x 6.92 x 2.99 m
Koneet: 100 indikoitua hevosvoimaa, C2 cyl.
1902: Valmistui Joroisissa tervahöyryksi, höyrylotjaksi S/S SUOMI Nimisenä.
Viimeistelty Joensuussa. Rakennuttaja: Pohjois-Karjalan Höyrylaivaosakeyhtiö. Kotipaikka Joensuu.
02.06.1920: Rekisteröitiin käyttöön
05.03.1904: T:mi Gustav Cederberg & Co osti S/S Suomen, S/S Arvon 50 000 markalla.
1908: Toiminimi Gustav Cederberg muutti yhtiömuotonsa osakeyhtiöksi. S/S Suomi koki siis jälleen omistajanvaihdoksen, joka johtui tällä kertaa yhtiömuodon vaihdoksesta.
11.04.1918: Punaiset upottivat laivan Turun Aurajokeen. Otkantin laiturissa tehtiin isku, joka kohdistui myös useisiin muihin laivoihin. Kyseinen laituri sijaitsee nykyisen Turun matkustajaterminaalin kohdalla. Syytä iskuun on vaikea keksiä, sillä laivat olivat silloin jo luovutettu alkuperäisille omistajilleen. Myöhemmin samana vuonna turkulainen laivanvarustamo A/B Vulcan nosti ja korjasi aluksen.
24.05.1919: Laiva asetettiin huutokauppaan.
28.11.1919: Omistajaksi kirjattiin Laiva Osakeyhtiö Arvo / Viktor Emil Mäkelä
08.03.1920: Laiva rekisteröitiin saman omistajan nimiin Helsinkiin. Kauppahinta oli 337 500 markkaa, joka vastasi vuoden 1902 hintatasoon verrattuna noin 30 600 markkaa – laivan arvon voi siis ajatella laskeneen lähes 20 000 markkaa alkuperäiseen myyntihintaan verrattuna.
1922: Omistaja vaihtui jälleen. Nyt laivaan astui Savonlinnan puutavara Osakeyhtiö ja Nestori Kojonen. Samana vuonna yhtiö muutti nimensä Kojonen & K:nit Oy:ksi ja edelleen vuonna 1936 Sulka Oy:ksi. Kojosen omistuksessa S/S Suomi oli rekisteröitynä sekä Viipuriin että Savonlinnaan.
1944: Sotatilan hellittäessä laivan nimellinen omistaja vaihtui jälleen, kun laiva siirtyi aikansa suuren puualan yrityksen, Repola & Viipuri Oy:n, omistukseen. Repola & Viipuri Oy:n taustalla oli liikemies Nestori Kojosen yrityksiä, joten omistusmuutos oli taas pääosin kirjanpidollinen, tosin rekisteripaikaksi vaihtui Savonlinna. Aluksen nimi vaihtui PIKISAARI 4
1960 Luku: Saimaan Matkailijayhdistys osti Rauma Repolalta entisen kahvilalaivan tilalle uuden, eli Pikisaari 4:n. Kauppahinta oli alle 10.000 markkaa. Pikisaari 4 hinattiin Savonlinnasta Kaukaan telakalle, jossa se kunnostettiin edustavaksi kahvilaksi. Vanhasta Armaadasta poiketen on myös aluksen ruuma tarkoitus käyttää kahvilatiloina. Pikisaari 4:n muutostöiden suunnittelu annettiin arkkitehti Reino Ahjopalon tehtäväksi.
Alkuperäiseltä nimeltään S/S Suomi oli muuttunut Pikisaari 4 -kauden jälkeen Prinsessa Armaadaksi. Prinsessa Armaadaksi laivan kastoi Gunnel Käkelä, ministeri Valto Käkelän puoliso.
1977: Omistaja vaihtui jälleen, kun Lomaliitto ry osti aluksen. Laiva pysyi edelleen kahvilalaivana Lappeenrannan Halkosaaressa.
1979: kahvilalaiva siirrettiin kesällä Lappeenrannan Halkosaaresta Satamatorin laidalle.
1980: Kari Nalli Ky osti laivan Lomaliitto ry:ltä. Kahvilalaivasta alus muuttui ravintolalaivaksi, kun Armaadalle saatiin keskioluenmyyntiluvat vielä samana vuonna.
2002: Laivan satavuotisjuhlat.
2016: Syyskuussa Ravintolalaiva Prinsessa Armaada matkasi hinauksessa Lappeenrannan kanavasuun perinnelaivatelakalle ehostettavaksi.
